1) Tärkein asia kappaleessa on geenit ja periytyminen. Kun vanhemmilta saamme geenejä, se vaikuttaa meidän ominaisuuksiimme. Useista geeneistä on olemassa alleeleja eli erilaisia muotoja. Nämä alleelit saavat aikaan muutoksia ominaisuuksiin. Esimerkiksi joku alleeli voi saada aikaan ihmiselle kiharat ja vaaleat hiukset. Suvullisesti lisääntyvällä yksilöllä on jokaisesta geenistä kaksi alleelia. Toinen on peritty äidiltä ja toinen isältä. Jos yksilöllä on molemmissa vastinkromosomeissa sama alleeli, tulee yksilöstä homotsygoottinen eli samaperintäinen. Jos alleeleissa on poikkeavuuksia, tekee se yksilöstä heterotsygoottisen eli eriperintäisen.
Alleelit voivat olla joko dominoivia tai resessiivisiä. Dominoivat alleelit näkyvät selvästi ihmisessä, jo yhden alleelin perusteella. Dominoivat alleelit ns. peittoavat resessiiviset, sillä resessiiviset alleelit ovat peittyviä. Resessiiviset alleelit ilmenevät yksilössä vain jos yksilö on resessiivinen homotsygootti kyseistä alleelia kohtaan. Risteyttämisessä dominoivaa kuvataan isolla kirjaimella ja ressiivistä pienellä. Geenien alleelien vaikutusta voidaan tutkia risteyttämällä, jolloin vanhemmilta poimitaan ominaisuuksia, mitkä jälkeläinen on perinyt ja niistä tehdään risteytyskokeita. Näin voidaan päätellä mitä jälkeläinen on perinyt isältä ja mitä äidiltä.
2) Letaalialleeli tunnetaan harvinaisena alleelityyppinä, joka on vaaraksi yksilölle. Se voi aiheuttaa jopa niin vakavia häiriöitä, että yksilö voi kuolla jo sikiönä. Elävät yksilöt eivät voi olla homotsygoottisia letaalialleeleja kohtaan. Häiriöitä voi olla ihmisen lisäksi muillakin lajeilla, kuten hiirillä. Hiirellä letaalialleelit aiheuttivat sille keltaisen värin. Letaalialleelit aiheuttavat myös kannan vaihtelua, sillä homotsygoottiset yksilöt kuolevat jo sikiövaiheessa, mikä vähentää lajin lisääntymistä.
3) Tiedot ovat tärkeitä eri biologian aloilla, kuten lääketieteessä ja geenejä käsittelevillä aloilla. Hyödyksi ne tulevat myös biologiaa opiskellessa. Geeneistä ja periytymisestä on aikaisemmin biologian tunneilla opiskelussa käyty, mutta ei läheskään näin kattavasti.
4) Lisätietoa Gregor Mendelistä.
Oli itävaltalainen munkki, joka eli noin 60 vuotiaaksi. Hän puhui saksaa, ja hän toimi augustinolaismunkkina. Hänet tunnetaan tekemistään risteytyskokeista. Häntä sanotaan usein myös genetiikan "isäksi". Hän asui Brno:ssa, joka hänen elinaikanaan kuului Itävaltaan, mutta nykyään Brno kuuluu Tsekkiin. Tunnetuin Mendelin työ oli risteytyskokeet herneillä. Elinaikanaan hän julkaisi kaksi tieteellistä teosta. Hän opetti myös kokeidensa ohella matikkaan luostarissaan, sekä yliopistossa.
5) Letaalialleelit aiheuttavat kissoille mm. hännättömyyttä
 |
| Kuva: google kuvahaku |
Kärjellinen hiusraja: Leena: Isä Nn tai NN, Äiti nn
Leena: Nn
