1) Tärkein asia kappaleessa on erilaiset tekijät, jotka aiheuttavat muuntelua. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi mutaatio, crossing over ja ympäristön aiheuttama muuntelu. Mutaatiossa geeneihin kohdistuvat mutaatiot synnyttävät uusia ominaisia alleeleja, jotka muodostavat periytyvissä ominaisuuksissa muutoksia. Mutaatiot voivat jopa aiheuttaa kromosomimutaatioita, jotka muodostavat uusia lajeja.
Crossing overissa meioosin ensimmäisen jaon aikana isältä ja äidiltä saamat vastinkromosomit ovat tiiviisti vierekkäin, jolloin niiden välillä voi tapahtua tekijänvaihduntaa, eli crossing overia. Vastinkromosomien päät siis voivat vaihtaa paikkaa, jolloin syntyy muutelua, ja ihan erilaisia alleeleja.
Ympäristökin voi aiheuttaa muuntelua laji kohtaisesti. Ympäristö mm. vaikuttaa lajin ominaisuuksien kehittymiseen, errityisesti määrällisiin. Määrällisillä tarkoitetaan kvantitatiivillisia usean geenin määräämiä ominaisuuksia. Esimerkiksi viljelykasvien satoisuuteen liittyvät ominaisuudet. Perhosilla voi esimerkiksi väri vaihtua tummemmaksi teollisuusalueilla, jossa on likaista ja tummaa.
2) Geenipoolilla tarkoitetaan alleelivarastoa, eli lajin tai eliöpopulaation kaikkien geenien erislaisten muotojen alleelien joukko. Jos geenipooli on suuri, on lajilla mahdollisuus selvitä paremmin kilpailussa muiden lajien kanssa. Päinvastainen pieni geenipooli taas mahdollistaa lajin sukupuuttoon kuolemisen.
3) Kappaleen asiat tulevat hyödyksi tutkiessa eri lajien evoluutioita ja muuntelua evoluution varrella. Mitkä tekijät esimerkiksi vaikuttavat muunteluun. Asiat ovat myös tärkeitä periytymisien ja ominaisuukisen kannalta, joten se on myös tärkeää lääketieteessä ja muissa biologian aloissa. Asioita ei aikaisemmin ole hirveämmin käyty opinnoissa, mutta esimerkiksi ympäristön vaikutuksia evoluutioon on jollakin tapaa käyty. Tietoja voisi myös hyödyntää biologiaa opiskellessa.
4) Lisätietoa Hardy-Weinbergin tasapainolaista:
Tasapainolain kehittivät G.H Hardy ja Wilhelm Weinberg vuonna 1908. Sillä tarkoitetaan populaatiogenetiikan perusyhtälöä, jolla kuvataan alleeli- ja genotyyppifrekvenssien välisiä suhteita tasapainopopulaatiossa. Tällä voidaan siis laskea populaation alleelifrekvenssit ja genotyyppien osuudet. Laissa käytetään binomin neliön kaavaa. Tätä kaavaa käytetään mm. harvinaisten perinnöllisten sairauksien kantajafrekvenssien arivomiseen. Sitä voi käyttää, jos luonnonvalintaa tai mutaatiota ei tapahdu.
5) Hevosen evoluutio, jossa näkyy selvää muuntelua
 |
| Kuva: google kuvahaku |
| 6) Tehtävä 3. Luonnonvalinta |
a) Kohdistuuko luonnonvalinta feno- vai genotyyppiin?
V: Pääsääntöisesti fenotyyppiin eli ilmiasuun, mutta sitä kautta myös genotyyppiin (perimään). Kelpoisimmat yksilöt valikoituvat ja ne tuottavat eniten jälkeläisiä ja vähitellen geenipooli muuttuu paremmin sopeutuvaksi.
b) Useiden lintulajien koiraat ovat värikkäitä, mutta naaraat ei. Miksi?
V: Koiraiden huomioaherättävä väri on tärkeää soidinkäyttäytymistä ja ne toimivat huomiona ja ärsykkeenä. Naaras tunnistaa näin ollen koiraan kuuluvaksi lajiinsa. Naaraan vaatimaton höyhenpeite suojelee sitä pedoilta mm. pesimisessä tärkeä.
