1) Tärkein asia kappaleessa on nimensä mukaan solujen kemiallinen rakenne. Solut koostuvat molekyyleistä, jotka taas koostuvat atomeista. Tärkeimmät alkuaineet soluille ovat vety,hiili, typpi ja happi, joita suurin osa solujen rakenteesta onkin. Muitakin alkuaineita soluissa esiintyy esimerkiksi kalsium ja fosfori, mutta näiden pitoisuudet soluissa ovat varsin pieniä. Vedellä on soluissa suuri merkitys ja solut koostuvatkin 60-90% vedestä.
Tärkeitä soluille ovat myös orgaaniset yhdisteet, joita ovat hiilihydratit, lipidit, nukleiinihapot ja aminohapot, eli valkuaisaineet. Hiilihydraatit koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta ja niistä yleisimpiä ovat glukoosi (rypälesokeri) ja fruktoosi (hedelmäsokeri). Hiilihydraatit voidaan jakaa monosakkarideihin, disakkarideihin ja polysakkarideihin. Hiilihydraatit toimivat solun energian- ja ravinnon lähteinä. Lipidit, eli rasva-aineet toimivat taas solun energiavarastoina, kun tuotetut energiat sitoutuvat niihin. Lipideihin kuuluvat rasvat, fosfolipidit ja steroidihormonit. Aminohapot toimivat solujen rakennusaineina. Toisella nimellä ne tunnetaan valkuaisaineina eli proteiineina. Ne ovat valmistettu eri aminohapon tuottamista ketjuista. Nukleiinihapot, jotka ovat tunnettu Dna:na ja rna:na taas toimivat perinnöillisen tiedon säilyttäjinä. Erilaiset proteiinit valmistuvat näiden pohjalta. Dna sisältää perimän ja rna toteuttaa perimän tiedot eliössä ohjaamalla proteiineja soluissa.
2) Dna (deoksiribonukleiinihappo), on toinen nukleiinihapoista rna:n kanssa. Se sisältää kaiken geneettisen tiedon eliöiden ja joidenkin virusten soluissa. Kun Dna:t jakaantuvat syntyy perimä, jolloin tieto henkilöltä välittyy tämän jälkeläisille, jolloin eri ominaisuudet periytyvät. Dna on solussa tumassa sijaitsevissa kromosomeissa. Muodoltaa Dna on rengasmainen.
3) Erilaisia rakenteita, joita solut sisältävät esimerkiksi hiilihydraatit ovat tuttuja esimerkiksi yläasteelta. Näitä on käyty usein ja yleensä käsittely on tapahtunut kemiassa, eikä biologiassa, mutta nyt kun kyseessä on solujen rakenne onhan se oleellista, että aineena on biologia. Muuten en ole itse käsitellyt asioita muualla kuin koulussa. Tietoja voisi hyödyntää solu tutkinnoissa, biologian ja kemian aloilla, sekä lääketieteessä, kun esim etsitään lääkkeitä taudeille.
4) Lisätietoa Rna:sta: Ribonukleiinihappona tunnettu nukleiinihappo Dna:n rinnalla. Solussa rna:lla on monia tehtäviä, joista tunnetuimmat tyypit ovat lähetti-rna, siirtäjä-rna ja ribosomi-rna. Rna:n tehtävänä on ns. kuljettaa eri tietoja solun eri osista toisiin, jotta tietoa voidaan muokata niin, että se voidaan kopioida. Lähetti-Rna kuljettaa kopioidun tiedon tumasta solulimaan ---> syntyy proteiineja--->Siirtäjä-Rna siirtää aminohappoja ribosomeille, jossa proteiinit valmistuvat. Ribosomi-Rna on taas osa solun ribosomia, ja sisältää yli 80% solun Rna:sta.
5) Dna:n kaksoiskierre
4) Lisätietoa Rna:sta: Ribonukleiinihappona tunnettu nukleiinihappo Dna:n rinnalla. Solussa rna:lla on monia tehtäviä, joista tunnetuimmat tyypit ovat lähetti-rna, siirtäjä-rna ja ribosomi-rna. Rna:n tehtävänä on ns. kuljettaa eri tietoja solun eri osista toisiin, jotta tietoa voidaan muokata niin, että se voidaan kopioida. Lähetti-Rna kuljettaa kopioidun tiedon tumasta solulimaan ---> syntyy proteiineja--->Siirtäjä-Rna siirtää aminohappoja ribosomeille, jossa proteiinit valmistuvat. Ribosomi-Rna on taas osa solun ribosomia, ja sisältää yli 80% solun Rna:sta.
5) Dna:n kaksoiskierre
 |
| Kuva: google kuvahaku |
